Tuntuu siltä kuin ei olisi koskaan aikaa tarpeeksi,kuten tämä minun blogi sivunikin en sitten millään ole mukamas ehtinyt edes aloittaa kirjoittamaan,mutta on ollut tosi rankkaa rutistusta tämä alkava valtuusto kausi.Uuden oppimista"käytännössä",periaatteet ja asiat ovat selkeitä omalla kohdallani,tiedän mitä teen ja olen toteuttamassa,mutta arjen ns."rutiinit"vievät myöskin oman ajan,tavallinen ihminen kun olen.Työ,koti asiat ym.mitä jokaisella on ,tosin alkanut vuosi on ollut myös rankkaa työpaikalla,kahdet yt-neuvottelut takana ja lopputilit monelle.Luottamushenkilönä sielläkin,ei ole ollut helppoa auttaa kanssa ihmisiä,kaikki oltiin samassa veneessä,joka nyt on kaatumassa Suur-Salossa SSSkirj.mukaan kokonaan,lisää työttömiä Saloon.Salo on parhaillaan tosi synkällä listalla jos ajatellaan työttömyyttä.Lehdestä saa päivittäin lukea että se ja se  firma lomauttaa,irtisanoo jne.Uutisissa kerrotaan Amerikkaa myöden,miten lama puree.
Tässä vaan tulee sellainen olo,että kaikki odottaa kuin ihmettä,että joku keksisi jotain ihmeellistä ja hups sitten ei enää ole lama.
No,näinhän se on aina ollut ja näin se tulee menemäänkin,talous laskee ja nousee,edelleenkin tässä maksetaan 90-luvun laman velkoja,miten kenenkin kohdalla sattuu onnen neliapila asettumaan.
Elämä ei ole helppoa kellään,ei koskaan,mutta silti meidän kaikkien on asiat hyväksyttävä ja mentävä sen mukaan,halutaan me sitä sitten tai ei.
Sanonta kuuluukin kyllä Siperia opettaa,elämän vaikeudet opettavat meitä sitkeiksi ja pitkä jänteiseksi,periksi ei anneta.
Positiivisuus on kova sana ja sitä kautta ollaan onnellisia ja osataan arvostaa pieniäkin asioita elämässä,perustarpeet ovat kuitenkin tällä hetkellä aika hyvät jos ajatellaan asioita laaja-alaisesti.